Helsingin Ruskeasuon kaupunginosaan nousevan uuden raitiovaunuvarikon maanrakennustyöt ovat käynnistyneet syksyllä 2021. Pohjarakenteiden suunnittelussa törmättiin vaativiinkin ratkaisuihin. Kohteesta vastaava geotekniikan asiantuntija Tuomas Kärki nostaa esimerkkinä sen, että Hakamäenkujan kaasutankkausaseman edellytetään olemaan keskeytyksettömänä käytössä rakennustöiden aikana. Kaasutankkausasema sijaitsee kriittisesti aivan tulevan rakennuksen seinälinjan vierellä, jolloin geoteknisiltä ratkaisuilta vaaditaan tilanpuutteen vuoksi saumatonta yhteensopivuutta muiden rakenteiden ja käyttötilojen kanssa.

Yhteensopivuuksien tarkastamiseksi usealla rakennusprojektilla tutuksi tullutta tietomallintamista käytetään myös raitiovaunuvarikon suunnittelun työkaluna. Tietomallista voidaan automaation avulla löytää törmäyspisteitä, huomata ja reagoida rakenteiden välisiin epäkohtiin jo ennen rakentamista. Rakennustöiden aikaisten geoteknisten rakenteiden kuten tukiseinien mallintaminen on osoittautunut projektilla hyväksi tavaksi käytettävissä olevien työtilojen sekä turvaetäisyyksien tarkasteluun.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikon on määrä valmistua vuonna 2023, jolloin se palvelee aluksi Helsingin kantakaupungin raitiovaunuliikennettä ja mahdollisesti myöhemmin Helsingin laajenevaa raitiotieverkkoa.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikon hankkeesta järjestettiin huhtikuussa 2021 urakoitsijakilpailutus, jonka tuloksena Skanska valittiin hankkeen pääurakoitsijaksi. Sipti Infra toimi yhteistyössä Skanskan kanssa tarjousvaiheen suunnittelussa ja Sipti Infra vastaa myös hankkeen toteutuksen pohjarakennesuunnittelusta. Urakassa seuraavaksi tähdätään rakennuslupaan ja sitä kautta maanrakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2021.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikkorakennukseen sisältyy sadan raitiovaunun säilytys- ja huoltotilojen lisäksi kattorakenne, jonne voidaan sijoittaa linja-autoja. Hankekokonaisuuden arvioitu käyttöönottovuosi on 2023, jolloin varikko palvelee kantakaupungin raideliikennettä. Nykyaikainen raitiovaunuvarikko antaa raideliikenteelle mahdollisuuden laajentua edelleen.

Artikkelikuvan lähde: Skanska

Turun Toriparkin hankkeessa Sipti Infra on ollut vahvasti mukana ja projektin on määrä valmistua vuoden vaihteessa. Toriparkin rakennuspaikka sijaitsee keskellä elävää Turun keskustaa paksun savikerrostuman kohdalla, joka on paikoin jopa 50 metriä syvä. Maarakennustöiden aikaisia vaikutuksia torialuetta ympäöivään rakennuskantaan on hankkeen aikana seurattu tarkoin.

Turun kauppatorin alueen kehittäminen jatkuu edelleen Toriparkin valmistumisen jälkeen. Tutustu aiheeseen syvemmin Skanskan artikkelissa Torilla tavataan!

Vantaan kaupunki investoi useita miljoonia euroja Tikkurilan koskipuiston rakentamiseen. Hanke alkoi kesällä padon purkamisella ja jatkuu vähintään seuraavat kaksi vuotta. Jokiluonnon virkistyskäytön ehdoilla toteutettavan elvyttämisen ohella olennainen osa hanketta on hulevesien käsittelyn tehostaminen, johon löydettiin Vantaan kaupungin ja Sipti Infran yhteistyöllä innovatiivisia ratkaisuja.

Vantaanjoki on ollut merkittävä kalajoki ainakin 1300-luvulta lähtien ja joen tärkein pyyntikala on ollut meritaimen. Jokiveden pilaantuminen ja uoman valjastaminen vesivoimantuotantoon romahduttivat kalakannan pitkäksi aikaa, kunnes Vantaa kaupunki teki uraauurtavan päätöksen toimista joen ja sen ympäristön tilan kohentamiseksi.

Päätöksen seurauksena Vantaa järjesti kolme vuotta sitten jokiympäristön maisema-arkkitehtikilpailun, jonka voittajaksi selvisi Loci-maisema-arkkitehdit. Yhteistyössä Sipti Infra kanssa maisema-arkkitehtoniset ideat voidaan toteuttaa vankalla teknisellä asiantuntemuksella. Sipti Infralaiset tarttuivat hankkeeseen enemmän kuin mielellään, sillä projektilla pääsimme tuomaan erityistä hulevesiosaamistamme esille täysin uudentyyppisessä hankkeessa, jossa kuljetaan virkistyskäytön arvot edellä.

Hankkeen edistyessä meritaimenkin löysi reittinsä uomaan lähes välittömästi sen jälkeen, kun pato oli purettu ja Tikkurilankoski oli entisöity kalojen lisääntymisalueeksi. Parhaimmillaan koskessa on nähty samanaikaisesti toistakymmentä meritaimenta. Innokkaimpien kalastusharrastajien on kuitenkin jätettävä kalustonsa kotiin, sillä meritaimenten pyydystäminen on kielletty voimassa olevalla suojelusäädöksellä.

Hulevedet kuriin

Sipti Infran ehkä keskeisin tekninen panos Tikkurilan koskipuiston tämänhetkisessä toteutusvaiheessa liittyy hulevesien hallintaan. Aiemmin haasteena olleiden jätevesipäästöjen minimoinnista painopiste on siirtymässä hulevesistä aiheutuvien haittojen hallitsemiseen. Sipti Infran aloitteesta Tikkurilan koskipuistohankkeen ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön alun perin Ruotsissa kehitetty hiekan ja biohiilen yhdistämiseen perustuvaa hulevesien puhdistusteknologiaa. Suuri osa hulevesien mukana kulkeutuvista epäpuhtauksista on kiintoaineessa, jolloin hulevesien käsittely on ensisijaisesti kiintoaineiden poistamista. Kun kiintoaineksen lisäksi halutaan pienentää fosfori- ja typpipitoisuuksia, niin tarvitaan myös hiekkabiohiilisuodatuksen kaltaisia ratkaisuja. Hulevesien puhdistus on Tikkurilan kaltaisessa tiiviissä kaupunkiympäristössä välttämätöntä toteuttaa ratkaisuna, jossa puhdistus tapahtuu lähellä purkupistettä, eli putken päätä.

Hulevesisuunnitteluratkaisuissamme korostuu hulevesien puhdistuksen tärkeys ja kuinka merkittävää se on luonnon kannalta. Puhdistus on suuri haaste, eikä vähiten siksi, että viime aikoina maailmalla on havahduttu mikromuoviongelmaan, jossa muovit liukenevat vesistöihin. Sanotaan, että Itämeremme alkaa hulevesikaivosta, niin jokainen edistysaskel hulevesien puhdistamisen tehostamisessa on askel maailmanlaajuisenkin ongelman ehkäisemiseksi.