Huikeita hankkeita Siptisti vuodelta 2023

Kokosimme jälleen edellisen vuoden kiinnostavimmat hankkeet ja tapahtumat uuteen Siptisti-lehteemme.

Julkaisussa inspiroivat asiantuntijamme kertovat teille geo- ja ympäristötekniikan näkövinkkelistä mm. Kaupunkiliikenteen varikoista, Helsingin Mannerheimintien ensiluokkaisesta toimisto- ja liikekiinteistöstä, Kuopion Kasvigalleriasta ja Espoon Technopolis Innopolin kolmannesta vaiheesta. Lehden sivuilla pääset myös kurkkaamaan kulissien taakse ja innostumaan Siptiläisille tärkeistä viime vuoden tapahtumista.

Klikkaa alta digijulkaisuun ja ihastu yhteen vuoden parhaimmista geo- ja ympäristöalan julkaisuista!

InfraBIM Open 2023: Ideoita geotekniseen tietomallintamiseen

InfraBIM Open on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa infra-alan ammattilaiset verkostoitumaan ja keskustelemaan infrarakentamisen tietomallinnuksen (InfraBIM) viimeisimmistä trendeistä ja innovaatioista. Olen Sipti Infralla ollut pääasiallisesti mukana talohankkeiden tietomallinnuksessa, joten InfraBIM Open oli loistava tilaisuus soluttautua infrahankkeiden suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tilaajien joukkoon oppimaan ja oivaltamaan uutta. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Tampereella ja kokosin tähän artikkeliin kaksipäiväisen tapahtuman mielenkiintoisimpia aiheita geoteknisen tietomallintamisen näkökulmasta.

Maisemasuunnittelun ja geotekniikan BIM

Ensimmäiseltä päivältä nostaisin kohokohdaksi luennon maisemasuunnittelun tietomallintamisesta ja siihen ranskalaisten kehittämästä toimintatavasta ja sovellusratkaisusta. Luennon esimerkkihankkeena oli moottoritien pätkä, jonka tietomallintamisen lähtökohtana oli käytetty perinteisiä 2D-suunnitelmia, joiden kohteet oli sitten projisoitu tulevalle 3D-pinnalle. Suunnitteluvaiheessa kohteille oli myös osoitettu paikkatietoa, jota voitiin hyödyntää tietomallinnuksessa esimerkiksi pistetyyppisten kohteiden, kuten puiden ja pensaiden korvaamisessa 3D-objekteilla.

Erityisen mielenkiintoista esitelmässä oli, että sovelluksesta oli mahdollista viedä kohteet tutun IFC-tiedonsiirtoformaatin lisäksi Epic Gamesin Datasmith-formaatissa Unreal Engineen, joka on tehokas pelimoottori. Yksinkertaisesti mallinnetut kappaleet oli Unreal Enginessä korvattu komplekseilla ja visuaalisesti miellyttävillä objekteilla. Pelimoottoria hyödynnettiin näyttävien visualisointien lisäksi kasvillisuuden kasvun, sään, vuoden ajan ja näkyvyystarkasteluiden simuloinnissa.

Luennolta sain inspiraatiota ja hyviä näkökulmia maisemasuunnittelun tietomallintamisen tulevaisuudesta. Näillä eväillä pystymme paremmin osaltamme hahmottamaan kokonaiskuvan ja vastaamaan kehittyviin tietomallinnustarpeisiin myös tällä osa-alueella, sillä geoteknisiä kohteita tullaan varmasti esittämään ja yhteensovittamaan samoissa malleissa. Geo- ja hulevesitekniset suunnitteluratkaisut liittyvät läheisesti maisemasuunnitteluun, sillä esimerkiksi kasvillisuuden määrällä ja lajivalinnoilla voidaan vähentää viivytettävien hulevesien kertymää ja pienentää hulevesien haitta-ainekuormitusta. Mielenkiintoista olisi myös tutkia Unreal Enginen käyttömahdollisuuksia geoteknisten kohteiden kuten tuentaelementtien visualisoinnissa.

Geotekninen tiedonhallintamalli

InfraBIM Openin toisena päivänä oli lähtötietoja käsittelevä luentosarja, jossa hypättiin syvemmälle geotekniseen tietomallintamiseen. Ehdoton suosikkiluentoni oli ruotsalaisen monialakonsulttitalon edustajan esittelemä geoteknisen tiedon hallintamalli ja siihen kehitetty ohjelmistoratkaisu. Esitelmän keskiössä oli tietokanta, jossa ylläpidettiin maaperän tutkimus- ja havaintotietoja ja tiedot esitettiin 3D-esityksen ArcGIS:issä. Luennoitsija korosti, että nykyprosesseissa tutkimus- ja havaintotulosten huomioiminen hankkeen eri vaiheissa ja esittäminen eri sidosryhmille on usein hankalaa ja tietokatkoksia voi syntyä. Tietokantojen ja käyttöliittymien olemattomuus on yksi syy tähän ja siksi he olivat kehittäneet GeoBIM:in ratkaisuksi, ja se sisältää nykyisellään yli 250 000 pohjatutkimuspistettä.

Luennolla esiteltiin GeoBIM:ille muutamia käyttötarkoituksia. Tietokannasta voidaan pohjatutkimustietoja käyttää automatisoituun kallionpintahavaintojen tiedon luettavuuden mallintamiseen ja analysointiin sekä koneohjausmallien tuottamiseen.

GeoBIM:in tyyppinen ratkaisu vaikuttaa hyvin potentiaaliselta ja sellaista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös kotimaisilla hankkeilla. Tällaisella sovelluksella ja tietokannalla tutkimustulokset olisivat käytettävissä GIS-käyttöliittymässä sekä tietomalleissa läpi hankkeen elinkaaren ja geoteknisiä analyysejä olisi todellakin helpompi toteuttaa ja automatisoida.

Lopuksi

InfraBIM Openin luentojen teemoissa korostui selkeästi infrarakentamisen ja koko rakennusalan tahtotila siirtyä kohti älykkäämpää ja kestävämpää tulevaisuutta. Siirtymä vaatii jatkossakin runsaasti yhteistyötä ja avointa keskusteluilmapiiriä alan toimijoiden välillä, jotta uudet innovaatiot saisivat tuulta purjeisiin. Alallamme BuildingSMARTin kaltainen riippumaton toimija on kehityksen elinehto, sillä rakennusalalla toimijoiden määrä on valtava. On hienoa, että Sipti Infra on aktiivisesti mukana toiminnassa ja tilaa kehitykselle on meillä kaikilla. InfraBIM Open osoittautui oivaksi keskustelupaikaksi, sillä parempi ja kestävämpi tulevaisuus rakentuu yhdessä.

Ensikertaan!

Blogi postauksen kirjoitti Jimi Koivuoja

InfraBIM Open 2023: Inspiring Ideas for Next-Generation Geotechnical Modeling

InfraBIM Open is an annual event that brings together infrastructure industry professionals to explore and discuss the latest trends and innovations in Infrastructure Building Information Modeling (InfraBIM) and its impact on the digitalization of the construction industry. This year the event was held in my hometown, Tampere, Finland, so it was a prime opportunity to gather insights and takeaways from industry leaders. For this article I have compiled some of the most interesting highlights from geotechnical information modeling perspective.

Day 1 Recap: The future of Landscape BIM and Geotechnical Modeling

On the first day of the event my personal highlight was a lecture on the use of BIM in landscape design, the approach and the solutions developed by the French. The lecture focused on an example project of a highway section, where traditional 2D plans were used as the basis for 3D modeling. During the planning phase, the data was enriched with geospatial information, which the French team was then able to leverage for example by replacing point-type objects, such as trees and other vegetation with 3D objects.

In addition to integrating the existing workflows into BIM world I also found interesting that the models could be exported to Epic Games’ Datasmith format for use in a powerful Unreal (Game) Engine. Existing simplified objects in the model were easily replaced with complex and visually rich 3D objects with Unreal Engine. The engine was used not only for creating impressive visualizations but also for simulating vegetation growth stages, weather events, time of the day and year, and visibility analysis in each case.

The lecture filled me with inspiration and insight into the future of BIM usage in context of landscape design. In the future, geotechnical engineering challenges, such as stormwater management will also need to be incorporated into the landscape BIM. After all stormwater management is a crucial part of landscape design, as the amount and the type of vegetation can be used to reduce the accumulation of runoff and to decrease pollutant load. It would be interesting to explore the use of the Unreal Engine in future projects. For example, in visualizing building of excavation site’s retaining wall elements with a function of time thrown in.

Day 2 Recap: Innovative Data Management for Geotechnical Modeling

From the second day, I would like to highlight a lecture by a Swedish multidisciplinary consultant who presented a data management and a software solution for storing geotechnical data and presenting the data in 3D model format. The presenter emphasized the importance of a digital geotechnical data management concept that could be used from the beginning of the design process until the end of time. There is often significant information loss between different construction phases and stakeholders due to the lack of proper data and asset management tools. To overcome this, they developed a GeoBIM database, which today holds data of more than 250,000 boreholes and has made it possible to develop various applications further.

The presentation put few applications developed using the GeoBIM database in spotlight, such as uncertainty models for bedrock models, objective evaluation of design values based on Multi Variate Analysis, machine guiding models for remediation of contaminated soil, and more. All the data from sampling, laboratory, geophysics, and groundwater were stored digitally making it possible to get a more precise and detailed interpretation of the construction site.

A solution like GeoBIM appears to be very promising and easily applicable to Finnish projects in the future. By using such a solution, data would be readily available within a GIS interface as well as data models throughout the lifecycle of a project. Also, geotechnical analyses would be easier to execute and automate with the help of a competent database.

In Conclusion

To summarize, the construction industry’s shift towards a more intelligent and environmentally conscious future is a crucial and necessary step forward. This endeavor necessitates cooperation and transparent discussions among experts and organizations to drive innovation and advance the field. BuildingSMART is at the forefront of this effort and we at Sipti Infra are an active participant in this initiative. InfraBIM Open is a valuable platform for exchanging ideas and perspectives to promote further growth and development. Through collaborative efforts, the construction industry can build a more sustainable and promising future for us and the generations to come.

Hope to catch you all in the next BuildingSMART event!

This blog post was written by Jimi Koivuoja

Marko Haatainen on nimitetty Sipti Oy:n toimitusjohtajaksi, Teemu Rahikainen jatkaa hallituksessa

Sipti Infra onnittelee Markoa ja toivottaa menestystä uudessa tehtävässä! Alla Sipti Oy:n tiedote asiasta.

Sipti Oy:n tiedote 2.1.2023

Sipti Oy:n perustajajäsen ja toimitusjohtaja Teemu Rahikainen on siirtänyt toimitusjohtajan tehtävät nuoremmalle sukupolvelle 1.1.2023 alkaen. Uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Marko Haatainen, joka on toiminut yhtiön varatoimitusjohtajana.

Marko Haatainen on kokenut ja luotettu geotekniikan asiantuntija ja hänen johdollaan yhtiön toimintaa jatketaan hyväksi todetulla konseptilla kehittäen ja tiivistäen yhteistoimintaa muiden sipticonsulting-yhtiöiden kanssa.

Teemu Rahikainen jatkaa aktiivisesti sipticonsulting-yhtiöiden hallitusten jäsenenä, johtavana asiantuntijana sekä yhtiöiden yhteisen johtoryhmän puheenjohtajana edistäen yhtiöiden yhteistyötä ja markkinointiponnisteluita.

Sipti Oy:n hallitus

Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti osuus avataan 3.12.2022

Länsimetron jatkeen KAT - GEO suunnitteluryhmä pääsi tutustumaan Finnoon ja Espoonlahden asemiin ennen virallista liikenteelle avaamista. Sipti Infra on ollut mukana Länsimetron jatkeen Kivenlahden ja Espoonlahden asemien pohjarakennesuunnittelussa. Länsimetron ykkösvaiheessa Sipti Infra vastasi Tapiolan aseman pohjarakennesuunnitelusta.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikko - tilannekatsaus

Helsingin Ruskeasuon kaupunginosaan nousevan uuden raitiovaunuvarikon maanrakennustyöt ovat käynnistyneet syksyllä 2021. Pohjarakenteiden suunnittelussa törmättiin vaativiinkin ratkaisuihin. Kohteesta vastaava geotekniikan asiantuntija Tuomas Kärki nostaa esimerkkinä sen, että Hakamäenkujan kaasutankkausaseman edellytetään olemaan keskeytyksettömänä käytössä rakennustöiden aikana. Kaasutankkausasema sijaitsee kriittisesti aivan tulevan rakennuksen seinälinjan vierellä, jolloin geoteknisiltä ratkaisuilta vaaditaan tilanpuutteen vuoksi saumatonta yhteensopivuutta muiden rakenteiden ja käyttötilojen kanssa.

Yhteensopivuuksien tarkastamiseksi usealla rakennusprojektilla tutuksi tullutta tietomallintamista käytetään myös raitiovaunuvarikon suunnittelun työkaluna. Tietomallista voidaan automaation avulla löytää törmäyspisteitä, huomata ja reagoida rakenteiden välisiin epäkohtiin jo ennen rakentamista. Rakennustöiden aikaisten geoteknisten rakenteiden kuten tukiseinien mallintaminen on osoittautunut projektilla hyväksi tavaksi käytettävissä olevien työtilojen sekä turvaetäisyyksien tarkasteluun.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikon on määrä valmistua vuonna 2023, jolloin se palvelee aluksi Helsingin kantakaupungin raitiovaunuliikennettä ja mahdollisesti myöhemmin Helsingin laajenevaa raitiotieverkkoa.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikko

Ruskeasuon raitiovaunuvarikon hankkeesta järjestettiin huhtikuussa 2021 urakoitsijakilpailutus, jonka tuloksena Skanska valittiin hankkeen pääurakoitsijaksi. Sipti Infra toimi yhteistyössä Skanskan kanssa tarjousvaiheen suunnittelussa ja Sipti Infra vastaa myös hankkeen toteutuksen pohjarakennesuunnittelusta. Urakassa seuraavaksi tähdätään rakennuslupaan ja sitä kautta maanrakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2021.

Ruskeasuon raitiovaunuvarikkorakennukseen sisältyy sadan raitiovaunun säilytys- ja huoltotilojen lisäksi kattorakenne, jonne voidaan sijoittaa linja-autoja. Hankekokonaisuuden arvioitu käyttöönottovuosi on 2023, jolloin varikko palvelee kantakaupungin raideliikennettä. Nykyaikainen raitiovaunuvarikko antaa raideliikenteelle mahdollisuuden laajentua edelleen.

Artikkelikuvan lähde: Skanska

Turun toriparkki

Turun Toriparkin hankkeessa Sipti Infra on ollut vahvasti mukana ja projektin on määrä valmistua vuoden vaihteessa. Toriparkin rakennuspaikka sijaitsee keskellä elävää Turun keskustaa paksun savikerrostuman kohdalla, joka on paikoin jopa 50 metriä syvä. Maarakennustöiden aikaisia vaikutuksia torialuetta ympäöivään rakennuskantaan on hankkeen aikana seurattu tarkoin.

Turun kauppatorin alueen kehittäminen jatkuu edelleen Toriparkin valmistumisen jälkeen. Tutustu aiheeseen syvemmin Skanskan artikkelissa Torilla tavataan!

Vantaan koskipuisto

Vantaan kaupunki investoi useita miljoonia euroja Tikkurilan koskipuiston rakentamiseen. Hanke alkoi kesällä padon purkamisella ja jatkuu vähintään seuraavat kaksi vuotta. Jokiluonnon virkistyskäytön ehdoilla toteutettavan elvyttämisen ohella olennainen osa hanketta on hulevesien käsittelyn tehostaminen, johon löydettiin Vantaan kaupungin ja Sipti Infran yhteistyöllä innovatiivisia ratkaisuja.

Vantaanjoki on ollut merkittävä kalajoki ainakin 1300-luvulta lähtien ja joen tärkein pyyntikala on ollut meritaimen. Jokiveden pilaantuminen ja uoman valjastaminen vesivoimantuotantoon romahduttivat kalakannan pitkäksi aikaa, kunnes Vantaa kaupunki teki uraauurtavan päätöksen toimista joen ja sen ympäristön tilan kohentamiseksi.

Päätöksen seurauksena Vantaa järjesti kolme vuotta sitten jokiympäristön maisema-arkkitehtikilpailun, jonka voittajaksi selvisi Loci-maisema-arkkitehdit. Yhteistyössä Sipti Infra kanssa maisema-arkkitehtoniset ideat voidaan toteuttaa vankalla teknisellä asiantuntemuksella. Sipti Infralaiset tarttuivat hankkeeseen enemmän kuin mielellään, sillä projektilla pääsimme tuomaan erityistä hulevesiosaamistamme esille täysin uudentyyppisessä hankkeessa, jossa kuljetaan virkistyskäytön arvot edellä.

Hankkeen edistyessä meritaimenkin löysi reittinsä uomaan lähes välittömästi sen jälkeen, kun pato oli purettu ja Tikkurilankoski oli entisöity kalojen lisääntymisalueeksi. Parhaimmillaan koskessa on nähty samanaikaisesti toistakymmentä meritaimenta. Innokkaimpien kalastusharrastajien on kuitenkin jätettävä kalustonsa kotiin, sillä meritaimenten pyydystäminen on kielletty voimassa olevalla suojelusäädöksellä.

Hulevedet kuriin

Sipti Infran ehkä keskeisin tekninen panos Tikkurilan koskipuiston tämänhetkisessä toteutusvaiheessa liittyy hulevesien hallintaan. Aiemmin haasteena olleiden jätevesipäästöjen minimoinnista painopiste on siirtymässä hulevesistä aiheutuvien haittojen hallitsemiseen. Sipti Infran aloitteesta Tikkurilan koskipuistohankkeen ensimmäisessä vaiheessa otettiin käyttöön alun perin Ruotsissa kehitetty hiekan ja biohiilen yhdistämiseen perustuvaa hulevesien puhdistusteknologiaa. Suuri osa hulevesien mukana kulkeutuvista epäpuhtauksista on kiintoaineessa, jolloin hulevesien käsittely on ensisijaisesti kiintoaineiden poistamista. Kun kiintoaineksen lisäksi halutaan pienentää fosfori- ja typpipitoisuuksia, niin tarvitaan myös hiekkabiohiilisuodatuksen kaltaisia ratkaisuja. Hulevesien puhdistus on Tikkurilan kaltaisessa tiiviissä kaupunkiympäristössä välttämätöntä toteuttaa ratkaisuna, jossa puhdistus tapahtuu lähellä purkupistettä, eli putken päätä.

Hulevesisuunnitteluratkaisuissamme korostuu hulevesien puhdistuksen tärkeys ja kuinka merkittävää se on luonnon kannalta. Puhdistus on suuri haaste, eikä vähiten siksi, että viime aikoina maailmalla on havahduttu mikromuoviongelmaan, jossa muovit liukenevat vesistöihin. Sanotaan, että Itämeremme alkaa hulevesikaivosta, niin jokainen edistysaskel hulevesien puhdistamisen tehostamisessa on askel maailmanlaajuisenkin ongelman ehkäisemiseksi.