Huikeita hankkeita Siptisti vuodelta 2023

Kokosimme jälleen edellisen vuoden kiinnostavimmat hankkeet ja tapahtumat uuteen Siptisti-lehteemme.

Julkaisussa inspiroivat asiantuntijamme kertovat teille geo- ja ympäristötekniikan näkövinkkelistä mm. Kaupunkiliikenteen varikoista, Helsingin Mannerheimintien ensiluokkaisesta toimisto- ja liikekiinteistöstä, Kuopion Kasvigalleriasta ja Espoon Technopolis Innopolin kolmannesta vaiheesta. Lehden sivuilla pääset myös kurkkaamaan kulissien taakse ja innostumaan Siptiläisille tärkeistä viime vuoden tapahtumista.

Klikkaa alta digijulkaisuun ja ihastu yhteen vuoden parhaimmista geo- ja ympäristöalan julkaisuista!

InfraBIM Open 2023: Ideoita geotekniseen tietomallintamiseen

InfraBIM Open on vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka kokoaa infra-alan ammattilaiset verkostoitumaan ja keskustelemaan infrarakentamisen tietomallinnuksen (InfraBIM) viimeisimmistä trendeistä ja innovaatioista. Olen Sipti Infralla ollut pääasiallisesti mukana talohankkeiden tietomallinnuksessa, joten InfraBIM Open oli loistava tilaisuus soluttautua infrahankkeiden suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tilaajien joukkoon oppimaan ja oivaltamaan uutta. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna Tampereella ja kokosin tähän artikkeliin kaksipäiväisen tapahtuman mielenkiintoisimpia aiheita geoteknisen tietomallintamisen näkökulmasta.

Maisemasuunnittelun ja geotekniikan BIM

Ensimmäiseltä päivältä nostaisin kohokohdaksi luennon maisemasuunnittelun tietomallintamisesta ja siihen ranskalaisten kehittämästä toimintatavasta ja sovellusratkaisusta. Luennon esimerkkihankkeena oli moottoritien pätkä, jonka tietomallintamisen lähtökohtana oli käytetty perinteisiä 2D-suunnitelmia, joiden kohteet oli sitten projisoitu tulevalle 3D-pinnalle. Suunnitteluvaiheessa kohteille oli myös osoitettu paikkatietoa, jota voitiin hyödyntää tietomallinnuksessa esimerkiksi pistetyyppisten kohteiden, kuten puiden ja pensaiden korvaamisessa 3D-objekteilla.

Erityisen mielenkiintoista esitelmässä oli, että sovelluksesta oli mahdollista viedä kohteet tutun IFC-tiedonsiirtoformaatin lisäksi Epic Gamesin Datasmith-formaatissa Unreal Engineen, joka on tehokas pelimoottori. Yksinkertaisesti mallinnetut kappaleet oli Unreal Enginessä korvattu komplekseilla ja visuaalisesti miellyttävillä objekteilla. Pelimoottoria hyödynnettiin näyttävien visualisointien lisäksi kasvillisuuden kasvun, sään, vuoden ajan ja näkyvyystarkasteluiden simuloinnissa.

Luennolta sain inspiraatiota ja hyviä näkökulmia maisemasuunnittelun tietomallintamisen tulevaisuudesta. Näillä eväillä pystymme paremmin osaltamme hahmottamaan kokonaiskuvan ja vastaamaan kehittyviin tietomallinnustarpeisiin myös tällä osa-alueella, sillä geoteknisiä kohteita tullaan varmasti esittämään ja yhteensovittamaan samoissa malleissa. Geo- ja hulevesitekniset suunnitteluratkaisut liittyvät läheisesti maisemasuunnitteluun, sillä esimerkiksi kasvillisuuden määrällä ja lajivalinnoilla voidaan vähentää viivytettävien hulevesien kertymää ja pienentää hulevesien haitta-ainekuormitusta. Mielenkiintoista olisi myös tutkia Unreal Enginen käyttömahdollisuuksia geoteknisten kohteiden kuten tuentaelementtien visualisoinnissa.

Geotekninen tiedonhallintamalli

InfraBIM Openin toisena päivänä oli lähtötietoja käsittelevä luentosarja, jossa hypättiin syvemmälle geotekniseen tietomallintamiseen. Ehdoton suosikkiluentoni oli ruotsalaisen monialakonsulttitalon edustajan esittelemä geoteknisen tiedon hallintamalli ja siihen kehitetty ohjelmistoratkaisu. Esitelmän keskiössä oli tietokanta, jossa ylläpidettiin maaperän tutkimus- ja havaintotietoja ja tiedot esitettiin 3D-esityksen ArcGIS:issä. Luennoitsija korosti, että nykyprosesseissa tutkimus- ja havaintotulosten huomioiminen hankkeen eri vaiheissa ja esittäminen eri sidosryhmille on usein hankalaa ja tietokatkoksia voi syntyä. Tietokantojen ja käyttöliittymien olemattomuus on yksi syy tähän ja siksi he olivat kehittäneet GeoBIM:in ratkaisuksi, ja se sisältää nykyisellään yli 250 000 pohjatutkimuspistettä.

Luennolla esiteltiin GeoBIM:ille muutamia käyttötarkoituksia. Tietokannasta voidaan pohjatutkimustietoja käyttää automatisoituun kallionpintahavaintojen tiedon luettavuuden mallintamiseen ja analysointiin sekä koneohjausmallien tuottamiseen.

GeoBIM:in tyyppinen ratkaisu vaikuttaa hyvin potentiaaliselta ja sellaista voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää myös kotimaisilla hankkeilla. Tällaisella sovelluksella ja tietokannalla tutkimustulokset olisivat käytettävissä GIS-käyttöliittymässä sekä tietomalleissa läpi hankkeen elinkaaren ja geoteknisiä analyysejä olisi todellakin helpompi toteuttaa ja automatisoida.

Lopuksi

InfraBIM Openin luentojen teemoissa korostui selkeästi infrarakentamisen ja koko rakennusalan tahtotila siirtyä kohti älykkäämpää ja kestävämpää tulevaisuutta. Siirtymä vaatii jatkossakin runsaasti yhteistyötä ja avointa keskusteluilmapiiriä alan toimijoiden välillä, jotta uudet innovaatiot saisivat tuulta purjeisiin. Alallamme BuildingSMARTin kaltainen riippumaton toimija on kehityksen elinehto, sillä rakennusalalla toimijoiden määrä on valtava. On hienoa, että Sipti Infra on aktiivisesti mukana toiminnassa ja tilaa kehitykselle on meillä kaikilla. InfraBIM Open osoittautui oivaksi keskustelupaikaksi, sillä parempi ja kestävämpi tulevaisuus rakentuu yhdessä.

Ensikertaan!

Blogi postauksen kirjoitti Jimi Koivuoja